13.3.2007
Kävi eilen hassu juttu. Oltiin siinä iltapäivällä menossa ruokakadulle syömään. Jengii oli mä, Pate, Henkka, Aku, Mikko A, Lily (Kiinalainen tyttö, mikä toimii meillä tulkkina ja jelppaa muutenki jos on jotain. Tytöt oli siihen jossain tutustunu) ja sen joku jätkä kaveri. Päästiin just siihen ruokakadun alkupäähän missä on paljon ananasmyyjiä. Niillä on sellaset kärryt mitkä ne aina raahaa siihen ja sit ne kuorii ja nyppii ananakset paloiks ja myyvät niitä tikkujen nokassa. Yhtäkkii kaikki ympärillä alko juosta niin hemmetisti karkuun, ananakset vaan lenteli! Sit tuli pari autollista poliiseja ja juoksi niitä kojujen pitäjiä kii. Kaikki ketkä jäi kiinni ni niitten kojut tyhjennettiin auton lavalle ja kojut lähti sen silijän tien valtion parempaan huostaan... Koko tilanne taltioitiin vielä valtion toimesta videokameralla. Samalla tavalla muuten tehdään täällä ku pidetään jotain liikenne ratsijaa tai vastaavaa. Aina pari heppuu ottaa kameralla kuvaa tapahtumista.
Kaikki oli ohi muutamassa minuutissa. Siinä oli Suomi-poika vähän ihmeissään ku yhtäkkiä kojut hävis ympäriltä ja poliiseja niin hitosti. Ei sit kuitenkaan lähdetty karkuun juoksemaan, eikä meitä pidätetty, ei ketään muutakaan. Homma kuulemma toimii niin, että jos sattuu olemaan jollain niistä myyjistä joku tuttu töissä siinä "toimistossa" ni saattaa saada kojun takas ihan ilmatteeks, muuten joutuu aina maksaa ja saattaa joutuu vielä odottaa pitkään ennen ku saa. Aika hulluu touhuu meinaan... :)
Päätettiin ettei mennäkkään siihen syömään. Lähdettiin kohti bussipysäkkiä. Matkalla yks kiinalainen työnsi pientä kuorma-autoo siinä tiellä ku ei lähteny käyntiin. No mä ja Pate reippaina poikina auttamaan työntämisessä, ihan niinku siinä snickersin vai minkä suklaapatukan mainoksessa se nyt oli. Vähän matkaa työnnettiin ni jo lähti auto käyntiin. Lily sano et ne äijät juttelee ja kertoo perheilleen illalla sen et me autettiin. ? Crediitit kotiin! :)
Otettiin bussi keskustaan, lähelle Yellow crane toweria. Vaikka ei me sitä tiedetty mihin ollaan menossa, ku Lily vaan johdatti. Oltiin melkein tunti bussissa, ne muuten kulkee ja kiihtyy täällä yht nopeest ku meijän vanha polkutraktori. Kun päästiin perille käytiin syömässä eräällä ruokakadulla. Jotain Lily selitti et se on tunnettu ruokakatu ja et sinne tulee ruokaa paljon kauempaa ku yleensä tai jotain... Paska siellä haisi aika vahvasti, ei me oikein muuhun johtopäätökseen päästy poikien kanssa. Syötiin parit täytetyt leivät ja jatkettiin matkaa. Täällä muuten myydään aika paljon kaikkee täytettyy leipää. Ne on hyviä vaikka se on joku rasvassa paistettu taikina missä on millon mitäkin settii sisällä tai päällä.
Koitettiin shortseja löytää, mut eipä paljon näkyny. Koitettiin myös hakee mulle kenkiä ku oli kerrankin mahdollisuus kommunikoida myyjien kanssa. Eipä paljoo auttanu vaikka oli tulkki mukana. Ei tälle jalalle (46) löydy kenkää. Ja noi yhdet mitkä jo ostin ni nekin on aika pienet... Verkkatakin mä ostin. 168Y se eukko olis siitä halunnu, mut Lily tinkas siitä ylimääräset päältä pois, loppujen lopuks mä maksoin siitä 68Y. Ihan hyvin, mut ei olis taas meikäläisiltä onnistunu!
Tultiin sit taksilla takas ku olis kestäny sillä bussilla niin hemmetin kauan. Lily oli ihan kauhuissaan ku me haluttiin taksi, ku se on niin kallista! Se makso 30Y ku tultiin eli 3€/taksi (2 taksia) Nokkaa kohti tuli siis maksaa jotain euron. Noo olihan se bussi halpa, se ei maksanu ku Yuanin, eli 10 centtiä.
Päivällä maksettiin vuokrat ja 1000Y takuumaksu. Oli meinaan pikkasen seteliä liikkeellä ku oli 7000Y taskussa!!! Vois melkein sanoo et sai kylpee rahoissa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti